Ammunta on hyvää silmän ja käden koordinaatiota vaativa harrastus, joka on mahdollista aloittaa monella tapaa. Ampumahiihto ja metsästys ovat vaihtoehdoista muutamia, mutta entistä useampi harrastaja pistää pyörät pyörimään siisteiltä sisäradoilta ilmapistooli- tai ilmakivääri-ammunnan parissa.
Harjoittelu ilman- tai kaasunpaineella toimivilla aseilla aloitetaan valvotusti aseen toimintaan tutustumalla. Radalla ennen makuu- tai seisoma-asentoon siirtymistä ensimmäiset harjoituslaukaukset ammutaan istuma-asennossa kiinteää tukea apuna käyttäen. Ilma-aseen antama potku on pieni, mutta tuettuna uuden ampujan on helpompi keskittyä ainoastaan tähtäykseen ja liipaisun perusteiden opetteluun.
Kun perustaidot ovat hallussa ja treenikierroksia on kertynyt harteille useita kymmeniä, jatkuu harrastus entistä tarkempien kohteiden ja pidempien etäisyyksien parissa. Ilma-ase urheilu on laji, jossa on mahdollista kilpailla aina olympiatasolla asti.
Ampumaurheiluseura auttaa alkuun
Vaikka urheiluammunta ei vaadi ennakkotaitoja, ei asekaupoille kannata lähteä omin päin. Ilma-aseen oikeaoppisen käsittelyn oppii parhaiten eri paikkakuntien ampumaurheiluseurojen järjestämillä leireillä ja kursseilla, joille jokainen lajista kiinnostunut voi osallistua.
Loistavan esimerkin tarjoilee 50 m pienoiskivääri ja 300 m vapaakivääri -urheiluampuja Juha Hirvi, joka aloitti ampumisen aikuisena ja ennätti silti kerätä itselleen monia mitaleita niin EM-kilpailuista, MM-kilpailuista kuin olympialaisistakin. Myös 10 m ilmakivääri kuuluu Hirven osaamisalueeseen, mutta sillä hän ei ole onnistunut saavuttamaan arvokisamitalia.
Ensimmäisinä aseina ovat ilmakiväärit ja pistoolit, joista voidaan kokemuksen karttuessa siirtyä ruutiaseisiin. Kaikki eivät tätä askelta kuitenkaan ota, vaan jatkavat tyytyväisinä ilma-ase urheilun parissa.
Ilma-ase urheilun hyödyt ja haasteet
Ilma-ase urheilu painottaa ensimmäisestä tutustumiskerrasta lähtien aseiden turvallista ja vastuullista käsittelyä. Ampumaradoilla on myös omat käytössääntönsä, joista ei ole oman ja muiden hyvinvoinnin kannalta hyvä poiketa. Suhteen ampuma-aseisiin on oltava terve – onhan ammunta loppujen lopuksi sarja erilaisia harjoituksia oman kehon hallitsemiseksi ja keskittymiskyvyn parantamiseksi.
Urheiluammunnan harrastamisen positiivisiin vaikutuksiin kuuluvat osumatarkkuuden kehittymisen lisäksi pitkäjänteinen suhtautuminen toiminnan tavoitteellisuuteen, tasapainon kehittyminen ja rauhoittuminen tarkkuutta vaativaan työskentelyyn. Tiukat vaatimukset toisen ihmisen huomioimiseen kasvattavat ammunnanharrastajista huolellisia ja vastuuntuntoisia kansalaisia. Asetta on käsiteltävä aina kuin se olisi ladattu.
Kivääri, pistooli ja muut ilma-ase urheilussa tarvittavat välineet
Ilma-ase urheilu sisältää useita erilaisia lajivaihtoehtoja, ja sekä harjoitteluun että kilpailuun on mahdollista käyttää erilaisia aseita. Näistä yleisimmät ovat ilma-kivääri ja ilma-pistooli, ja niistä harrastus usein aloitetaan. Ampumaetäisyys on aluksi 10 metriä, mutta pistooliammunnassa kilpaillaan ilma-aseen lisäksi muun muassa pienois-, urheilu- ja 50 metrin pistoolilla. Ilma-kiväärillä voidaan kisata vielä vakio- ja vapaakiväärillä.
Mitä varusteisiin tulee, ase ei suinkaan ole hankinnoista ensimmäinen. Useilla ampumaseuroilla on monipuolinen ampuma-asevarasto, josta kuhunkin taitotasoon sopivaa asetta on mahdollista lainata. Sen sijaan koko korvanseudun peittävät kuulosuojaimet ovat hankintalistan kärjessä ja henkilökohtainen, tarpeellinen varuste jokaisella harjoituskerralla.
Kun asekaupoille lähdön aika koittaa, on hyvä vertailla vaihtoehtoja sekä uusien että käytettyjen aseiden välillä. Ilma-aseiden hankintaan ei tarvita lupaa, ja ruutiaseiden tapaan ne ovat käytössä kestäviä. Kertaluontoinen maksu saattaa tuntua suurelta, mutta hankinnalla saadaan käyttöikää parhaimmillaan 10 vuotta.
Erikoisvalmisteisen ampuma-asun osto on ajankohtaista vasta ennen kilpailuihin osallistumista. Ampumatakki ja hanskat ovat tärkeimmät ampuma-asentoa tukevat asusteet ja ylle voidaan pukea vielä sarjaan kuuluvat kengät ja housut. Muita ilma-aseurheilussa käytettäviä lisävarusteita ovat erilaiset ampumatuet, maalitaulut, ilma-aseen kuulasieppaajat, luodit, kiikaritähtäimet ja puhdistuspatruunat.
Ilma-ase urheilun arvokisat – miten Suomi pärjää?
Kun liipaiseminen, tähtääminen ja ampuma-asento on hiottu huippuunsa ja harrastus kehittyy kilpauraksi, on suomalaisilla ampujilla monia näytönpaikkoja. Ensimmäiset ovat oman ampumaseuran sisäiset turnaukset, joista taitoja voi lähteä todistamaan seurojen välisiin kisoihin. Paremmuuden ratkaisee osumien lukumäärä, niiden tarkkuus, käytetty aika tai kaikkien näiden yhdistelmä. Esimerkiksi ilmapistoolitaulussa on renkaat, jotka arvottavat osuman yhdestä kymmeneen pisteeseen.
Suomen ratojen jäädessä pieneksi ampujat voivat tähdätä Euroopan mestaruuskisoihin, maailman cupiin, kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) kilpailuihin sekä olympialaisiin. Ammunta on ennen kaikkea kesäolympialaji, vaikka aseet ovat tärkeässä roolissa ammuntahiihdossakin. Pistooli-, haulikko- ja kiväärilajit erotetaan toisistaan ja niissä kilpailevat niin miehet kuin naiset. Olympialaisten lajiohjemaan kuuluvat muun muassa 10m, 25m, 50m ilmakivääri ja ilmapistooli, 3x40ls, skeet ja trap.
Vaikka Suomesta ponnistaa lahjakkaita ampujia, Tokion olympialaisissa 2021 maamme menestys oli vaatimatonta. Eetu Kallioinen ja Lari Pesonen taistelivat skeetissa ja Satu Mäkelä-Nummela teki parhaansa naisten trapissa, mutta suoritukset eivät tällä kertaa riittäneet mitaleille. Aikaa kuitenkin riittää sekä heille että uusille lahjakkuuksille, sillä vanhimmat olympia-ampujat ovat ylittäneet 70 vuoden ikäpyykin. Ilma-ase urheilu on laji, jolla ei ole parasta ennen päivämäärää.